”Niin tavoitelkaamme siis sitä, mikä edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumistamme.”
Room. 14:19
Välillä huolestun meidän uskovaisten keskinäisestä vääntämisestä ja säätämisestä. Seurakunnissa on aina ongelmia. Täydellistä porukkaa ei olekaan ja tosiasia on, että jokainen seurakunta rajoittaa Jumalan toimintaa enemmän tai vähemmän. En usko että Jumalaan voi koskaan pettyä mutta meihin ihmisiin toki sitäkin enemmän. Pelastunut ihminen saa kokea osakseen suurta armoa. Meidänkin tehtävämme on osoittaa tuota samaa armollisuuttaa toisiamme kohtaan olosuhteista ja tilanteista riippumatta ja henkilöön katsomatta. Käytännössä tämä on sitä lähimmäisen rakastamista. Näin säilytämme yhteyden ja keskitymme olennaiseen.
On huolestuttavaa jos suuntaamme rajalliset resurssimme liiaksi kehällisiin asioihin. Kehälliset asiat ikävystyttävät ja vievät huomiomme pois olennaisesta. Tämä kaikki on pois sekä meiltä itseltämme että ennen kaikkea heiltä, jotka eivät Jeesusta vielä tunne. Toisaalta on hienoa, että Jumala kykenee käyttämään meitä keskeneräisiä, sinua ja minua, täydellisen suunnitelmansa toteuttamiseen. Voimia ja siunausta jokaisen kevääseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti